Unelmia, toiveita, tavoitteita

Mä oon tehnyt vuosia sitten 100:n unelman listan, tai itseasiassa keksin 73 unelmaa sadasta. Ajattelin tehdä tähän postaukseen listan kuvineen osasta niistä unelmista joita vielä tavoittelen vaikka osan olisin jo saavuttanutkin. 

Kuvat ihan vaan Googlesta.

*Matka Lontooseen. Kerran oon käynyt, 2015, ja se on ehdottomasti tähän asti ihanin kaupunki.

*Nancy Spungenin haudalla käynti (Pennsylvania). Siinä on mulle jotain tosi henkilökohtaista niin en siitä selitä enempää.

*Mulle suotaisi kaksi tai kolme tervettä lasta. Onnekseni oon saanut kaksi täysin tervettä poikaa, saa nähdä haluanko enää sitä kolmatta lasta.

*Joku kiva hemmottelujuttu mun äidille tai matka Italiaan jossa hän on nuorempana käynyt monena vuonna. Äiti on auttanut mua tässä elämässä niin paljon joka tavalla että tunnen olevani koko elämäni velkaa hänelle. Äiti <3

*Sukeltamaan jonnekin riutalle. Tämä vedenalainen kauneus ei tarvitse selitystä.

*Haluan ajaa ajokortin ihan vaan siksi että pääsen ajamaan (/ostamaan) ihanan hippivolkkarin.

*Hyväntekeväisyystyö.

*Haluaisin osata soittaa pianolla yhden ihanan biisin.

*Haluan auttaa eläimiä ja lapsia jollain tavalla.

*Haluan olla rohkeampi, itsevarmempi.

*Käynti Michael Jacksonin haudalla.

*Läheisemmät välit molempiin velipuoliini. Listassani oli tavoitteena löytää tämä nuorempi ja löysin hänet Facebookin kautta neljä vuotta sitten (:

*Laskuvarjohyppy.

*Haluan kirjoittaa kirjan.

*Haluan kiertää maailmaa lasteni kanssa.

*Toivon näkeväni mahdolliset lapsenlapseni.

*Haluan mennä naimisiin. No naimisissa ollaan, mentiin 6/2016 (:

*Vesisynnytys. Eli onko nyt tehtävä se kolmas lapsi :D

*Oma kissa. Miehenihän on allerginen että tuota.. :D

*Rottien kasvatus.

Siinä oli nyt 20 unelmaa siitä listastani, ehkä toiset 20 sitten joskus.

Ensimmäinen pt-tunti takana

Ennen tunnin alkua jännitin aika paljon kahta asiaa. Ensinnäkin sitä, että mun pt on mies (:D). Jos olisi ollut vaihtoehtoja, olisin luultavasti valinnut naisen mutta meidän salilla on vaan tuo yksi personal trainer ainakin loppuvuoden. Jotenkin se tieto että oon ihan rapakunnossa ja raskauksien jäljiltä on turhan paljon löysää (vatsa)nahkaa niin tuli vaan ne perus ulkonäköpaineet, että miltä se mun treenaaminen näyttää ja pystynkö mihinkään. Mutta kuten huomasin jo viimeviikon haastattelun aikana, tyyppi oli tosi rento ja mukava ja tehtiin aika iisi treeni nyt ensimmäisellä kerralla. Tutustuttiin niihin laitteisiin mitä ehkä enimmäkseen tulen käyttämään ja tehtiin venyttelyt pitkän kaavan mukaan ja siinä samalla juteltiin niitä näitä.

Toinen asia mikä sai stressaamaan, oli se että tehdäänkö me treeni naisten puolella vai siinä näyteikkunassa/yleisellä puolella. Mainitsin haastattelussa että oon niin jännittäjä ja toivoisin että mahdollisimman paljon käytettäisi sitä naisten puolta mutta tänään kun mun aika koitti klo 11, sali oli niin tyhjä että tehtiin koko tunti yleisellä puolella eikä mua häirinnyt yhtään. Tässä olisi hyvä kohta harjoitella itsevarmuutta, menisin vaan ympäri salia niiden bodaajien seassa ja tekisin hommani.

Jäi kyllä tosi kiva fiilis treenistä ja innolla odotan ensi kertaa. Yritän nyt yksin käydessäkin muistaa noita ohjeita että teen kaiken oikein ja seuraavalla kerralla saan ohjelmani. Ruokavalioon perehdytään sitten myöhemmin.

Hyvää yötä ja ihanaa loppuviikkoa <3

Hyväfiilis

Perjantaina mulla oli personal trainerin haastattelu. Juteltiin mun taustasta, tavoitteista, elämäntilanteesta ja tehtiin sopimus. Tapaan tän pt:n 13 kertaa ja sopimukseen kuuluu saliohjelma ja ruokavalio. Ensi keskiviikkona mulla on ensimmäiset treenit hänen kanssa ja vähän jo vapisuttaa. Itsekseen treenatessa on niin helppo pitää taukoa tai lopettaa kun vähän jossain tuntuu epämukavalta mutta pt:n kanssa täytyy antaa kaikkensa, siitähän se hyöty tulee. Tyyppi tuntui tosi mukavalta ja avoimelta ja varmasti tullaan treenatessa hyvin juttuun. Personal trainer on just se mitä tarvitsen jos aion salilla käydä, koska mulla ei ole yhtään itsekuria, ei hajua mitä pitäisi tehdä ja kuinka paljon, ja haluan ruokavalioni oikeanlaiseksi. Nyt en enää malttaisi odottaa että pääsen alkuun!

Tämän viikonlopun Luca oli ensin pe-la yön mun äidillä ja viime yön isällään. Ihana saada poika tänään takaisin kotiin, viime aikoina on mennyt niin kivasti eikä uhmakohtauksia ole juurikaan tullut joten arki ei ole ollut niin raskasta. Ollaan kyllä onnekkaita että mun äiti vielä jaksaa ottaa Lucaa lähes joka viikonloppu yöksi ja touhuta. Sisua ei ole ottanut kun ei jaksa yöheräämisiä mutta ehkä ensi vuonna.. (:

Huomenna suunnitelmissa olisi käydä ottamassa Sisulle rokote, mennä salille ja illalla käydä Lucan kanssa ostamassa sille uudet talvikengät. Niin ja kaverille joulukalenteri. Sovittiin että ostetaan toisillemme jotkut upeat yllärikalenterit, niitä on niin upeita nykyään ja on kiva ostaa toiselle (:

Nyt alan keittämään kahvia, mun äiti on tulossa kylään. Silittääkin taas pitäisi ennen kuin vaatteet tulee käyttöön suoraan pesusta.

Mukavaa sunnuntaita <3

Kiva viikonloppu takana

Lähdin perjantaina poikien kanssa Lahteen moikkaamaan kaveria joka sai kuukausi sitten ihanan poikavauvan <3 Oli tosi kiva nähdä pitkästä aikaa, en tajua miten tähän asti on ollut muka niin vaikea ottaa juna ja lähteä tunnin päähän Helsingistä mutta onneksi he on käyneet täälläpäin. Jatkossa aion käydä useammin, Lucakin niin viihtyy junassa.

Luca & Iines <3

Irenellä ja Jorilla on tuo suloinen kissa Iines jota Lucakin uskaltautui silittämään. Syötiin herkullista tortillapizzaa ja jälkkäriksi kääretorttua ja kahvia ja vaihdettiin kuulumisia. Ilta meni ihan liian nopeasti ja lähdettiin junalle ennen kuutta. Kotimatkalla metrossa Luca nukahti syliin mutta piristyi onneksi kun piti jäädä pois ja kävellä, meillä kun ei ole tuplarattaita vaan Lucalle seisomalauta.

Lauantaina vein pojat ELMA- messuille ja mukaan tuli mun kaveri kahden tyttärensä kanssa ja äiti. Noi messut on mulle vuoden kohokohtia kun saa niitä eläimiä silitellä ja pitää sylissä. Välillä niin harmittaa etten enää voi ottaa mitään lemmikkiä Erickin allergisuuden takia. 

Lauantai-iltana oli mun lapsivapaa eli Erick otti vastuun lapsista ja mä lähdin ensin salille uusine treenihousuineni (<3) ja siitä kaverille ottamaan muutaman lonkeron. Vähän mietin että kannattaako ne salilla kulutetut kalorit ottaa samantien takaisin lonkeroilla mutta eipä ne harvat illat niin haittaa. Kaverilta lähdettiin vielä hetkeksi lähibaariin jossa join muutaman drinkin ja sitten kiltisti kotiin nukkumaan.

Sunnuntaina, isänpäivänä, aamusta lähdin Itikseen poikien kanssa ostamaan Erickille lahjaa kun jäi taas vähän viime tippaan tapani mukaan. Erick ehdotti että tehtäisi jotain kivaa koko perhe joten mentiin Hoploppiin. Se oli aika yllättävää, taisi ensimmäistä kertaa Erickin suusta tulla tuommonen ehdotus että yhdessä tehtäisi jotain koko perhe :D Kiva muutamatuntinen siellä vietettiin ja lähdettiin meidän kaveriperheen luokse kahvittelemaan ja syömään kakkua. Erick jäi vielä kun päätin lähteä poikien kanssa kotiin nukkumaan, eilen kun oli taas tarhapäivä ja aikainen herätys.

Eilen Lucan isä haki Lucan tarhasta luokseen yöksi ja mulla oli mahdollisuus siivota lelut, järkätä paikkoja ja silittää vaatteet. Meillä oli ihan järkyttävä kasa silitettäviä pyykkejä koska vaikka tykkään silittää, se on asia -tai yksi niistä monista asioista- jonka saan aikaiseksi harvoin aloittaa.

Kohta lähden katsomaan Lucan tarhaan lasten esittämän konsertin ja pääsen kuulemaan miten sillä oli mennyt eilinen retki Heurekaan. (:

Semmoista tällä kertaa, palataan ja kivaa viikkoa!

Treenit käyntiin

Ai että, kävin eilen ensimmäistä kertaa salilla kolmeen vuoteen, vitsi mikä fiilis! Huomenna uudestaan. Yritän päästä käymään ainakin kaksi kertaa viikossa, mielellään 3-4kertaa mutta se riippuu miten Erick pystyy olemaan kotona lasten kanssa. Salillani ei ole lapsiparkkia, mutta on ihana päästä menemään ihan itsekseen välillä jonnekin. Pitäisi varata pari tuntia personal trainerille että saisin hyvän treeniohjelman just mun kropalle ja vähän ohjeita ruokavalioon.

Etsiskelin vähän uusia treenivaatteita, seuraavat kuvat hm.com

                                

Meillä oli Erickin kanssa toissapäivänä treffit kun ensimmäistä kertaa hän uskalsi jättää Sisun jonkun muun kuin mun äidin hoitoon. Käytiin syömässä, tai siis Erick söi kun mä olin syönyt jo kotona, kävin liittymässä salille ja käytiin pari vaatekauppaa läpi. Ei mitään kovin romanttista mutta pääasia oli olla kahdestaan, ja aikaa oli vain kaksi tuntia.


Palataan <3

Kuulumiset

Viime sunnuntaina kävin poikien kanssa Helsingin Kirjamessuilla. Se ei ollut suunnitelmissa mutta kun näin netissä kuvan siellä olevasta kaksikerroksisesta bussista Harry Potteriin liittyen niin piti päästä näkemään se bussi ja Luca innostui vähintään yhtä paljon kuin mä. Ollaan molemmat ihan Lontoo- faneja :D Löysin messuilta mun äidille Lapsenlapselleni- kirjan, mutta etsinnöistä huolimatta en löytänyt Lucalle hänen toivomaansa junakirjaa. Joka paikasta kyllä löytyy auto-, traktori-, ja muita työkonekirjoja mutta junakirjat ovat harvemmassa.

Tiistaina mulla oli lääkekontrolli kun olen miettinyt lääkityksen lopettamista tai ainakin annoksen vähentämistä mutta tultiin lääkärin kanssa siihen tulokseen että nyt ei ole hyvä hetki siihen. Tässä hektisessä elämänvaiheessa kun on muuta kiirettä ja väsymystä niin ei kannata laittaa siihen vielä lääkityksen muuttamista. Sovittiin että kunhan jaksan, pidän Sisulle unikoulun ja kun hän nukkuu läpi yön niin voisin vaikka tammikuussa alkaa vähentämään ja juhannuksen aikoihin olla lääkkeetön. Jos siis kaikki sujuu hyvin. Luca on taas alkanut nukkumaan yönsä, onneksi. Eli mulle uni ja jaksaminen kuntoon niin sitten katsotaan sitä lääkitystä. Luulen että jos vain malttaisin mennä tarpeeksi ajoissa nukkumaan, poikien kanssa samoihin aikoihin, se auttaisi jo paljon. 

Illalla käytiin hakemassa Lucalle Facebook- ryhmästä löytynyt Molo Kids- talvihaalari rainbow- kuosissa. Se on IHANA! Oon halunnut jo pari vuotta Lucalle just tuon mutta en ole raaskinut ostaa, ja useimmat ulkovaatteet ollaan saatu äidin kavereilta joten ei ole ollut tarvetta ostaa itse. Mutta vihdoin meillä on tämä ihanuus (:

Tänä aamuna vietyäni Lucan tarhaan, menin Sisun kanssa siihen "depressio"ryhmään. Oli taas ihania keskusteluita muiden äitien kanssa ja harmittaa että ensi viikolla on viimeinen kerta. Keväällä meillä on kuitenkin vielä taideterapiakurssi tämän saman ryhmän kanssa, odottelen sitä innolla (:

Luca menee tänään tarhasta isälleen yöksi eli on vähän iisimpi ilta tulossa. Voisi vaikka järkätä Lucan huoneen kun hän ei ole siellä samaan aikaan sotkemassa :D

Huomenna tarhassa on International food evening jolloin jokainen vanhempi saa tuoda ruokaa joka edustaa hänen kulttuuriaan ja maataan. Luca on siis englanninkielisessä tarhassa ja musta on ihanaa että se on niin kansainvälinen! Lucakin on tässä kolmessa kuukaudessa kehittynyt tosi paljon englannin puhumisessa, ollaan niin ylpeitä <3

Ajattelin kirjoittaa tänään vielä toisen postauksen, pysykää kuulolla & mukavaa päivää <3